Jänis ja mustikat

Metsäjänis on jäniseläinten lahkoon kuuluva nisäkäs. Sen ruumiin pituus on 50–60 senttiä, jonka lisäksi sillä on 4–8-senttinen häntä. Metsäjänis painaa 3–5 kiloa. Naaras on koirasta suurempi. Metsäjänis elää yleensä 1–2 vuotta, mutta vanhimmat yksilöt selviytyvät yhdeksänvuotiaaksi asti.

Kesäisin metsäjäniksen selkäpuoli on harmaanruskea ja pohjavilla vaaleanharmaata.
Vatsapuoli on valkea lukuun ottamatta kaulan etuosaa. Korvissa on valkoiset reunat ja mustat kärjet. Talvisin metsäjäniksen turkki on valkoinen, ainoastaan korvanpäät ovat mustat. Takajalkojen varpaat metsäjänis levittää ikään kuin lumikengiksi, jolloin se pystyy kulkemaan lumella siihen uppoamatta. Takajalkojen jäljet ovat pehmeässä lumessa päärynänmuotoiset.

Metsäjänis kykenee juoksemaan jopa 60 kilometrin tuntinopeudella ja ui hyvin.
Metsäjäniksen turkki koostuu ontoista ilmaa sisältävistä karvoista, jotka eristävät lämpöä talvella.

Mustikka


Mustikka eli kangasmustikka on puolukoiden sukuun kuuluva kanervakasvi, joka tuottaa syötäviä sinisiä marjoja. Mustikka kukkii toukokuusta heinäkuuhun, ja sen marjat kypsyvät heinäkuusta alkaen.

Mustikka on normaalisti 10–50 cm korkea, tunturinummilla vain parisenttinenkin, kesävihanta varpu, joka pudottaa soikeat, hienosahaiset lehtensä talveksi.

Kuva: Laura Karjalainen