Tekijät: Karollina Linter, Annu Koskinen, Veera Pulli ja Alisa Schested-Preetzmann (Lappeenrannan steinerkoulun 4. luokka)
Kuva: Laura Karjalainen
Liito-orava (Pteromys volans)
Tarkkasilmäinen voi nähdä liito-oravan kellertävät papanat hangella. Kellertävät riisijätökset syntyvät, kun liito-orava syö keväisiä siitepölynorkkoja lehtipuista. Kesän aikana kyseisen nisäkkään voi huomata maan tasallakin etsimässä ravintoa, kuten kasvien kukintoja, siemeniä tai marjoja. Lehtipuiden antimet ainoana ravintolähteenä ovat talvisin tärkeitä, mutta vain tiettyjen lehtipuiden silmut. Tutkimukset ovat osoittaneet, että koivu on suosituin ravintokasvi. Kesällä liito-oravan ruokavalio on lihapitoinen, jolloin se syö enimmäkseen toukkia. Syksyisin liito-orava kerää varastoihin ruokaa, kuten tammenterhoja ja pähkinöitä.
Liito-oravan turkki on hopeanharmaa. Se painaa noin 150 g. Liito-orava on hieman oravaa pienempi. Vartalon pituus on noin 13,5–20,5 cm. Liito-oravalla on isot silmät. Pään sivuilla on suipot, pyöreät korvat. Liito-oravalla on pyöreähkö pää ja suipponeva kuono. Sen häntä on tuuhea.
Liito-oravan levinneisyys on suuri. Se venyy Suomesta Baltiaan sekä Tyynimerelle.
Liito-orava tekee pesän korkealle puun koloon.