Mäyrä on toiseksi suurin Suomessa elävä näätäeläin. Se on keskisuuri petoeläin, jonkavartalon pituus on 56–90 senttimetriä ja hännän pituus 11,5–20 senttimetriä. Naaraat painavat 6,5–14 kilogrammaa ja koiraat 9–17 kilogrammaa.
Mäyrän turkin kirkkaan harmaus on sekoitelma 7–10 senttimetriä pitkistä mustavalkoisista peitinkarvoista. Alusvilla on tiheää ja valkoista.
Lajin naamakuviointi on huomiota herättävin tuntomerkki. Sen valkeassa päässä kulkee mustat juovat kuonosta silmien ja korvien kautta niskaan. Pään karvat ovat myös muuta karvoitusta lyhyempiä. Korvat ovat mustat, mutta niissä on valkoiset reunukset.
Mäyrät suosivat lehtimetsiä, joissa on aukioita, tai viljelymaita, joissa on pieniä metsikköjä. Lajia tavataan myös seka- ja havumetsissä, pensaikoissa, esikaupunkialueilla ja kaupunkipuistoissa.
Mäyrä kaivaa omat pesäkolonsa hiekkaan ja valitsee pesälleen paikan, jossa maaperä on riittävän paksu, sillä sen sisään mäyrä kaivaa itselleen maanalaisia kulkukäytäviä.
Käytäväluolat voivat ulottua monen metrin syvyyteen ja niitä voidaan käyttää vuosikausia tai jopa vuosisatoja. Käytävät voivatkin olla yli 100 metriä pitkiä, niissä on useita kammioita ja useita kymmeniä käytäväaukkoja. Pesäkammiot mäyrä vuoraa kuivalla heinällä, saniaisilla ja sammalilla.
Vaikka mäyrä on petoeläin, se on kaikkiruokainen. Ruokavalioon vaikuttaa elinalue. Keväällä ja kesällä se käyttää ravinnokseen erityisesti lieroja. Kosteina iltoina mäyrä voi syödä maanpinnalle tulleita lieroja jopa sadottain. Yleensä se syö yöllisten retkiensä aikana kaiken, mitä se löytää. Ruokavalioon kuuluu hyönteisiä, kotiloita, linnunmunia, sammakoita ja
pikkunisäkkäitä.
Syksyllä mäyrät kerryttävät rasvakerrostaan ja syövät paljon kasvisravintoa, kuten marjoja, hedelmiä, terhoja ja viljaa. Talven tullen mäyrä käpertyy talviunille.