Hirvi on hirvieläinten heimoon kuuluva suurikokoinen nisäkäslaji, joka elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä.
Hirvi on suurin nykyisin elävistä hirvieläimistä, aikuinen painaa 200–825 kilogrammaa. Ruumis voi olla kolme metriä pitkä ja hartioiden kohdalta 2,3 metriä korkea. Häntä on vain 5–12 senttimetriä pitkä. Uros on selvästi isompi kuin naaras, ja vain uroksella on sarvet.
Hirven omaleimaiseen ulkomuotoon kuuluvat kyttyrähartiat, leveä roikkuva turpa ja kaulan alla roikkuva parta eli kello. Jalat ovat pitkät ja sorkat leveät, mikä helpottaa liikkumista lumessa. Turkin väri vaihtelee mustanruskeasta punaruskeaan. Jalat ja vatsapuoli ovat vaaleammat. Talviturkki, joka varisee pois keväällä, on väriltään vaaleampi kuin kesäkarva. Nuoret vasat ovat punaruskeita.
Hirvisonneilla on täysiluiset sarvet, jotka uusiutuvat vuosittain vanhojen pudotessa talven aikana. Uudet sarvet kasvavat kesän aikana aluksi samettimaisen nahan alla.
Hirvet ovat yleensä aktiivisimpia aamu- ja iltahämärän aikoihin. Ne syövät monia puita, pensaita ja ruohovartisia kasveja. Talvella niiden ruokavalioon kuuluvat risut ja puiden kuori. Puulajeista suosituimmat ovat kesällä rauduskoivu, talvella mänty. Kesällä hirvet varastoivat ravintoa syksyn lisääntymiskautta varten, ja ne syövät suurimman osan ajastaan, jopa 50 kilogrammaa päivässä. Talvella päivittäinen ruokamäärä on vain 8–16 kilogrammaa.
Kuva: Laura Karjalainen