Linnoituksen historia

 
Ruotsalainen linnoitus 1721–1741
Lappeenrannan kaupunki perustettiin nykyisen linnoituksen paikalle vuonna 1649. Linnoitusniemen korkea muoto ja alun perin veteen laskevat rinteet toimivat eräänlaisena luonnon muodostamana linnoituksena jo ennen kuin varsinaisia linnoitusrakennelmia rakennettiinkaan.

 

Tietoa Linnoituksen historiasta

 

Suuren Pohjan sodan jälkeisessä Uudenkaupungin rauhassa 30. elokuuta 1721 Etelä-Karjala jäi Ruotsin puolelle. Ruotsalaiset rakensivat ensimmäiset linnoitusrakenteet Lappeenrannan linnoitusmäelle 1720-luvulla. Vuosien 1738–39 aikana rakenteita uusittiin ja korjattiin. Kesällä 1740, kun uuden sodan uhka oli jo ilmeinen, ryhdyttiin laajempiin linnoituksen varustelutöihin.

Venäläinen linnoitus 1741–1809

Hattujen sotaan (1741–1743) liittyneessä verisessä Lappeenrannan taistelussa vuonna 1741 venäläiset valtasivat Lappeenrannan linnoituksen ja tuhosivat kaupunkia, mutta vetäytyivät sitten takaisin omalle puolelleen rajaa.
Hattujen sota päättyi Turun rauhaan 7. elokuuta 1743. Uusi raja vedettiin etelässä Kymijokeen. Etelä-Karjalan alue sekä myös Savonlinnaa ympäröivä alue liitettiin Venäjään. Haminan ja Lappeenrannan rajalinnoitukset ja vanha Olavinlinna jäivät Venäjän puolelle.

 

Venäläiset jatkoivat linnoitustöitä Lappeenrannan linnoitusmäellä. 1790-luvulla Lappeenrannan linnoitusta rakennettiin osaksi Pietarin puolustusjärjestelmää kenraali Aleksander Suvorovin johdolla. Tuolloin rakennettiin muun muassa linnoituksen luoteispuolelle niin sanotut Nikolain vallit sekä linnoituksen sivustoille Pallon ja Kimpisen etuvarustukset.

 

Varuskunta- ja vankila-alueeksi 1809

Ruotsin ja Venäjän välisen Suomen sodan 1808–1809 jälkeen Etelä-Karjala yhdistettiin niin sanotun muun Vanhan Suomen mukana muuhun Suomeen. Vuodesta 1809 alkaen, aina itsenäistymiseensä eli vuoteen 1917 asti, Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa eli Suomen Suuriruhtinaskunta. Tuolloin Lappeenrannan linnoituksella ei enää ollut merkitystä rajalinnoituksena, ja siitä tuli varuskunta- ja vankila-alue.

Miesten vankila-alueen rakentaminen muutti linnoituksen miljöötä 1881 alkaen samoin kuin Satamatien ja rautatien rakentaminen. Viimeinen suuri rakennusvaihe oli ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin useita tiilirakennuksia rakennettiin venäläisten joukkojen käyttöön.

Lähteet:

Pekka Toivanen, Lappeenrannan kaupungin historia 1649–1743
Raimo Ranta, Lappeenrannan kaupungin historia 1743–1811
Anu Talka, Pia Puntanen, Lappeenrannan historia 1812–1917
Museoviraston aineisto
Linnasta-linnaan -hanke