Puisia asuinrakennuksia 1800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta

Kun Suomesta tuli vuonna 1812 autonominen Venäjän osa eli Suomen suuriruhtinaskunta, Lappeenranta siirtyi Vanhan Suomen mukana muun Suomen yhteyteen. Tuolloin Lappeenranta menetti merkityksensä venäläisenä rajakaupunkina. Linnoitukseen jäi pieni varuskunta ja osasta niemeä muodostettiin vankila-alue.

Tietoa rakennuksista

Majurskan talo

Kaupungin uusi keskusta raatihuoneineen ja kauppiastaloineen alkoi muodostua nykyisille sijoilleen Lappeen kirkon ja Kaupunginlahden väliselle alueelle.
1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla linnoituksen rakennuskanta säilyi jokseenkin entisellään, mutta 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla rakennettiin puisia upseeriasuntoja ja miehistön majoitusrakennuksia, vankilarakennuksia ja varuskunnan sairaala.
Tähän joukkoon kuuluvat muun muassa niin sanottu Majurskan talo, Kristiinan työtuvat ja sairaalaksi rakennettu puurakennus Katariinantorin pohjoislaidalla.

Kehruuhuone

Seurakunnan pappila valmistui 1800-luvun viimeisinä vuosina kirkon pohjoispuolelle. Vankilan saunaksi ja pesutuvaksi vuonna 1884 valmistuneessa tiilirakennuksessa toimii nykyisin kuvataidekoulu.

Juhla- ja tapahtumataloksi kunnostettava, Linnoituksen urheilutalona tunnettu rakennus valmistui aikaisintaan 1830-luvun jälkipuoliskolla naisvankilan eli kehruuhuoneen työtiloiksi. Se palveli 1880-luvun alusta 1930-luvun lopulle miesvankilan työtiloina ja viime sotien jälkeen urheilutalona. Sotien jälkeen urheilutalo oli myös suosittu tanssipaikka.