Veistokset ja muistomerkit

Lappeenrannan historia idän ja lännen rajalla kuvastuu kaupungin muistomerkeistä. Lappeenrannan taistelun muistomerkin lisäksi kaupungista löytyy useita menetetyn Karjalan muistomerkkejä kuten Äiti Karjala monumentti. Sankarihaudan mustaan kivimuuriin on hakattu n. 5500:n Karjalaan jääneiden tai kadonneiden sankarivainajien kotikunnat, nimet ja elinajat.

Vuosikymmeniä katukuvaan kuuluneista rakuunoista muistuttaa Pusupuistoksi kutsutun Vanhan puiston rakuunapatsas. Elävät ratsukot liikkuvat sataman ja Linnoituksen alueella heinäkuussa.

Tietoa veistoksista ja muistomerkeistä

Tuntemattoman sotilaan muistomerkki

Tuntemattoman sotilaan muistomerkki paljastettiin sunnuntaina 25.8.2024. Muistomerkin tekijänä on taideseppä Antti Nieminen. Muistomerkki on n. 180 senttiä korkea kiviveistos, joka kuvaa kypärä päässä olevaa sotilasta. Muistomerkin paikka on sankarihautausmaan Kauppakadun puoleisen kiviaidan läheisyydessä. Lappeenrannan sankarihautausmaa on Suomen toiseksi suurin sankarihautausmaa, johon on haudattu 2117 sankarivainajaa joista noin 800 tuntematonta.

 

Kaunis Veera -patsas

Kotkalainen kuvanveistäjä Markku Hirvelä toteutti patsaan hahmon Tatu Pekkarisen laulelman ja sen pohjalta Ville Salmisen 1950 ohjaaman elokuvan ”Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta” -tarinaan perustuen. Veistoksen tilasi lappeenrantalainen liikemies Ossi Vilhu ja kaupunki otti lahjoituksen vastaan 7.8.2020 järjestetyssä paljastustilaisuudessa tarinan syntysijoilla Saimaan rannalla, Lappeenrannan satamaan vievällä lehmuskujalla.  

Lue lisää

Taideteos "Poliisin muikut"

Valtion taideteostoimikunnan tilausteos Pekka ja Teija Isorättyän Poliisin Muikut sijoittuu Lappeenrannan poliisitalon edustalle, Villimiehenkadulle. Veistosinstallaatio koostuu yhdeksästä, yksilöllisestä muikun muotoisesta kalasta. Veistoskokonaisuuden materiaalina on käytetty ruostumattomia teräsrenkaita ja reikälevyä. Toisiinsa hitsattuja teräsrenkaita on työssä yhteensä yli kymmenentuhatta. Yksittäisen muikun pituus on noin 5 metriä. Teoksessa viehättää kekseliäs materiaalin käyttö ja keveä yleisvaikutelma.

Lue lisää

Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi, 1954

Karjalaiset järjestöt ja pitäjäseurat ovat muistaneet Karjalaan jääneitä vainajiaan useilla muistomerkeillä eri puolella Suomea. Lappeenrannassa paikalliset Saimaan kanavan Karjalaiset pystyttivät vastaavan muistokiven Lauritsalaan.
Muistomerkissä on seuraava teksti:
"Rajan taakse jääneiden karjalaisten vainajien muistoksi".

Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi, 1955

Alun perin muistomerkki sijoitettiin Linnoituksen eteläiselle rinteelle, mutta siirrettiin myöhemmin 1980-luvulla Linnoituksen vallien entisöintitöiden edetessä nykyiseen paikkaansa kaupungin keskustaan, sankarihautausmaan läheisyyteen. Kaakon Karjalaiset ry pystytti muistokiven.

Karjalaisten hävittäjälentäjäritarien muistomerkki, Erkki Eronen, 2004

Punagraniittisessa paadessa Karjalan vaakunan alla:
"Poika, kotisi on Karjala". Taistellessaan isänmaan puolesta kahdessa sodassa nämä karjalaiset hävittäjälentäjät lensivät yhteensä 1279 sotalentoa ja pudottivat 192 viholliskonetta. Sotilaallisista ansioistaan heidät nimettiin Mannerheim-ristin ritareiksi. Kahdesti ritariksi nimetty E.I. Juutilainen pudotti 94 konetta. Ritari E.A. Luukkanen pudotti 56 konetta ja ritari R.O.P. Puhakka 42 konetta.

Keväthyppyjä, Antti Louhisto, 1967

Tyysterniemen koulun pihalla pystytettiin koulumaailmaan sopiva kuvanveistäjä Antti Louhiston riemastuttava esitys keväällä laitumelle loikkivasta nuoresta hiehosta - täynnä vapautta ja elämänriemua kesän alkamisesta - huolet eivät paina. Eläinveistoksessa ilmenevä humoristinen näkemys on tyypillistä Louhiston tuotannolle. Pronssinen patsas on saanut paikallisesti lempinimekseen "ABC-vasikka". Kesällä 2009 teos sai uuden sijoituspaikan Voisalmen koulun pihalta.

Kurjet, Emil Filén, 1949

Emil Filénin lentoon lähtevää kurkiparia kuvaava Kurjet -veistos oli ensimmäinen sotien jälkeen paljastettu julkinen teos kaupungissa. Veistos on osa suihkukaivoa ja -allasta. Teoksen sijoituspaikka Lappeen kirkon edustalla, Keskuspuiston reunassa, liittyy talvisodan Lappeenrannan pommituksiin. Paikalla sijainnut väestönsuoja sai täysosuman keskitalvella 15.2.1940 surmaten kymmenen ihmistä ja haavoittaen kahtakymmentä.

Kämärän taistelun muistomerkki, Wäinö Aaltonen, 1949, 1974

Muistomerkki liittyy vuoden 1918 tapahtumiin ja nimenomaan valkoisten suojeluskuntalaisten sotahistoriaan Viipurin alueella.
Reliefin aiheena on kohti itärajaa hyökkäävä soturi, joka kantaa toisessa kädessään miekkaa ja toisessa vapauden lippua. Punagraniittinen Kämärän taistelun muistomerkki piti alun perin sijoittaa Viipurin eteläpuolelle Kämärän asemalle, mutta toisen maailmansodan syttymisen johdosta teosta ei ehditty sijoittaa sinne vaan teos jäi taiteilijalle. Rajan siirtymisen jälkeen teos sijoitettiin vuonna 1949 Kansallismuseon pihassa. Vuonna 1974 teos siirrettiin Lappeenrantaan nykyisen Päällystöopiston mäelle.

Lallukan hautamuistomerkki, Emil Halonen, 1923, 1986

Juho ja Maria Lallukan harmaa graniittinen vuonna 1923 valmistunut hautamuistomerkki siirrettiin Lappeenrantaan vanhan hautausmaan pohjoisreunalle vuonna 1986. Alun perin Viipurin Ristimäen hautausmaalle pystytetty muistomerkki kärsi vaurioita kesän 1944 taisteluissa. Teoksen siirtäminen Suomeen tuli ajankohtaiseksi vuosikymmenten jälkeen muuttuneissa olosuhteissa. Teoksen vauriot kunnostettiin ja se paljastettiin uudessa paikassaan virallisesti 30.8.1986. Juho Lallukka (1852 -1913) oli suuri persoonallisuus, joka viihtyi hyvin taiteilijoiden ja iloisten ihmisten seurassa. Karjalan Kannakselta tullut pienviljelijän poika nousi nopeasti liikemieseliittiin Viipurissa.

Lappeenrannan ilmailun muistomerkki, 1978

Lappeenrannan lentokenttä on Suomen vanhin ja muistomerkillä halutaan muistaa toiminnan alkua.
Lappeenrannan kentällä aloitettiin myös sotilaslentäjien ja tähystäjien koulutus. Toimintaa oli vain muutaman kuukauden ajan, sitten koulutus siirrettiin Uttiin ja Turkuun.
Salpalinjan panssariestepaateen kiinnitetyssä laatassa on seuraava teksti:
"Lappeenrannan ilmailulle, jonka aloitti Antreasta saapunut ilmailuvoimien lento-osasto 10.5.1918."
Muistomerkin suunnitteli ilmavoimien komentaja Eero Salmela. Muistomerkin pystyttivät Kaakkois-Suomen Ilmasilta ja Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry.

Lappeenrannan linnoituksen 30-vuotisen restauroinnin muistoreliefi, Vilho Härkönen, 2006

Reliefiin taiteilija on asettanut rinnan ruotsalaisen linnoitusvaiheen rakennuttajan kreivi Axel von Löwenin (1686 -1772) ja venäläisen linnoittajan marsalkka Alexandr Suvorovin (1729-1800).
Historiallisesti merkittävän Lappeenrannan Linnoituksen vallien restaurointi aloitettiin vuonna 1976. Sekä Museovirasto että Lappeenrannan kaupunki ovat osallistuneet suurella panostuksella tähän pitkäaikaiseen projektiin, jolla Linnoituksen alkuperäiset vallitukset on saatu näkyviin ja osa on rakennettu uusiksi tai palautettu alkuperäiseen muotoonsa. Nykyisen Linnoituksen rakennukset ja rakenteet ovat venäläiseltä kaudelta.

Lappeenrannan taistelun muistomerkki, 1818, 1924, 1949

Lappeenrannan Linnoituksen eteläisellä rinteellä, Kristiinankadun varrella sijaitsee kaupungin vanhin muistomerkki. Se pystytettiin muistuttamaan Suomen historiassa merkittävästä taistelusta, joka käytiin nykyisen muistomerkin ympäristössä 23. elokuuta 1741. Tässä taistelussa valta siirtyi ruotsalaisilta venäläisille, ja alkoi kaupunkimme historian venäläinen kausi. Taistelu käytiin pikku vihan eli hattujen sodan aikana ja se oli sen ajan verisin taistelu koko Pohjolassa.

Lotta, Lotta-Svärd -patsas, Nina Sailo, 1985

Kuvanveistäjä Nina Sailon luonnollisen kokoinen patsas kuvaa Lottaa talvimanttelissa ja matkavarusteissa odottamassa kuljetusta. Patsas sijaitsee pienessä puistikossa Lappeenrannan kaupungin keskustassa. Patsaan katseen suunnassa, kadun vastakkaisella puolella, sijaitsee kivinen rakennus (nyk. sosiaali- ja terveysviraston käytössä), joka toimi sodan aikana suojeluskuntatalona. Samassa rakennuksessa toimi sotien aikana Lottien kahvila-ruokala. Vuosina 1921 -1944 Suomessa toimivassa Lotta Svärd -järjestössä palveli lähes neljännesmiljoona suomalaista naista.

Muistomerkki Äiti-Karjala, Kauko Räsänen, 1993

Keskuspuiston ja sankarihautausmaan kaupungintalon puoleiselle sivulle pystytettiin Äiti-Karjala veistos vuonna 1993. Ympäröivään mustaan kivimuuriin on hakattu n. 5500:n Karjalaan jääneiden tai kadonneiden sankarivainajien kotikunnat, nimet ja elinajat. Massiivisella mustalla muurilla on pituutta 70 metriä. Monumentin kokonaissuunnittelusta vastasi arkkitehti Jaakko Merenmies, kivitöistä Vientikivi Oy.Monumenttikokonaisuuden keskeisessä hahmossa äiti kannattelee kuollutta poikaansa.

Muuttolinnut, Jouko Toiviainen, 1983

Lappeenrannassa syntyneen kuvanveistäjä Jouko Toiviaisen Muuttolinnut on Karjala-aiheinen monumentti, jonka nimi viittaa karjalaisten suureen muuttoon sodan jälkeen uusille asuinsijoille, kun entiset jouduttiin jättämään lopullisesti rajan taakse. Karjalaisissa oli levotonta herkkyyttä ja valmiutta lähtöön kuin aroissa linnuissa.

Norppa, Maini Pääläinen, 1997

Kävelykadun alkupäähän paljastettiin veistos Saimaan järvialueen tunnuseläimestä, norpasta, joka lepää kivilaatalla. Paadelle virtaava vesi muistuttaa norpan elinympäristöstä. Se on noussut luodolle lepäilemään ja ottamaan aurinkoa.

Nuijamaan sankarimuistomerkki, 1956

Nuijamaa jaettiin jo talvisodan jälkeen kahtia. Valtakunnan raja kulkee kirkonmäen viereisessä notkossa. Aivan rajan läheisyydessä ollut vanha puukirkko paloi jatkosodassa ja uusi rakennettiin heti sodan jälkeen. Tämän kirkon vierellä olevalle sankarihautausmaalla suunnitteli Esko Toiviainen jaettua Nuijamaata kuvaava sankarimuistomerkin.
Kiveen on hakattu sankarivainajien nimet ja teksti:
1939 -44 kaatuneitten nuijamaalaisten muistolle.

Rakuunapatsas, Pentti Papinaho, 1982

Teos kuvaa 1920-luvun ratsuvääpeliä pystyyn karahtavan ratsun selässä. Luurankotakkiset, punahousuiset ratsuväen miehet ja heidän ratsukkonsa kuuluivat pienen kaupungin katukuvaan 1900-luvun alun vuosikymmeninä. Ratsuväkiprikaati muodostui Uudenmaan Rakuunarykmentistä (URR) ja Hämeen Rakuunarykmentistä (HRR). Lopullisesti rakuunat jalkautettiin sotien jälkeen Lappeenrannassa vuonna 1947.

Saimaan kanava 150-vuotta -keisarien kivet, 2006

Paljastettiin Saimaan kanavan varteen Saimaan kanavan 150-vuotisjuhlien yhteydessä 9.9.2006.
Saimaan kanavan rakentaminen ei olisi ollut mahdollista ilman keisari Nikolai I myötävaikutusta. Hän tiesi kanavan merkityksen Suomelle ja näki myös sen hyödyllisyyden Venäjän valtapolitiikan kannalta. Myös hänen seuraajansa Aleksanteri II oli kiinnostunut kanavasta. Kiveen on hakattu teksti: Keisari I aloitti vuonna 1845 ja keisari Aleksander II lopetti vuonna 1856.

Saimaan kanavan muistomerkki, Reino Puustinen, 1968

Kaksiosainen kuvanveistäjä Reino Puustisen suunnittelema muistomerkki Mälkiän sulun viereisessä puistikossa, kertoo kanavan rakentamisen historiaa.

Sankarihautausmaan muistomerkki: Suru ja Usko tulevaisuuteen, Wäinö Aaltonen, 1951

Lappeenrannan ydinkeskustassa sijaitsevassa sankarihautausmaassa lepää 1501 sotilasta, jotka kaatuivat vuosina 1939-40 ja 1941-44. Wäinö Aaltosen punagraniittinen muistomerkki on kaksipuolinen. Toisella sivulla on "Suru" veistosryhmä, joka kuvaa sankarivainajiaan surevia vanhempia. Vanha mies tukee lohdutonta vaimoaan. Toisella puolella on "Usko tulevaisuuteen" -ryhmä, jossa nuori nainen seisoo vakavailmeisenä miehensä menettäneenä. Pienet lapset turvautuvat äitiinsä ja katsovat vakavailmeisinä tulevaisuuteen.

© Lappeenrannan taidemuseo (Etelä-Karjalan taidemuseo, 2007)